Kansan vihollinen – Rosa Rugosa

Kesäkuusta 2019 alkaen Kurtturuusu julistettiin Suomessa kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Olihan se jo aikakin, kun ensimmäiset kurtturuusut tulivat Eurooppaan jo 1700- luvun loppupuolella.
Sen myyminen on nyt laissa kielletty tämän vuoden kesäkuun alusta alkaen.

Kurtturuusun kasvatus on kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen kielletty 1.6.2022 alkaen.

Päätöksien mukaisesti kyseessä on siis kansallisesti uhkaavaksi todettu eliö.

Kukkasesta on käyty hyvinkin vahvaa keskustelua puolin ja toisin pitkin vuotta. Tätä ruusua on viljelty niin yksityisellä puolella kuin Suomen teillä ja kaupungeissa julkisen tahon puolelta.

Haluan tuoda esille toisen vaietun näkökannan, jota tämä parjattu ja ylistetty eliö on tuonut mukanansa rakkaaseen Suomeen.

Voidaan todeta, että tähän ruusuun on tähän mennessä investoitu pelkästään Suomessa kymmeniä miljoonia, ehkä jopa satoja miljoonia euroja.

Niin kalliiksi on tullut.

Nyt viime aikoina moni on varmasti nähnyt teiden kupeissa ja niiden välissä olevilla korokkeilla työmiehiä, traktoreita ja kaivinkoneita.

Kaksikaistaiset tiet ovat ajoittain muuttuneet yksikaistaisiksi.

Alueille on kasattu isoja multakasoja ja myös tiheäksi kasattua oksamaista juurta.

Kuorma-autot odottavat vuoroaan mullan laskemiseksi ja mainittujen juurien poisviemiseksi kaivinkoneiden avulla, jotka myös repivät sitä jotain juurta ylös. Lisäksi vielä maassa lojuu pitkiä muovisia rullia. Mistä ihmeestä on kyse?

Seuraavana päivänä minullekin selvisi, että kaunis Rosa oli poistettu ja tilalle oli rullattu muovia ja sen päälle tasoitettu tuota multaa.
Ne juuret ja oksat olivat rakastamaani Rosaa.

Tästä ei paljon olekaan kirjoitettu. Mistä tällainen hiljaisuus mahtaa johtua? Juju on nimittäin tässä:
Nyt alkaa se toinen ja varmasti kalliimpi vaihe. Tämä on vuosien projekti.
Nyt investoidaan Rosa-eliön hävittämiseen. Tätä työtä tulee olemaan riittämiin. Rosa kun on vuosien saatossa luvallisesti levinnyt jo ainakin Ouluun saakka.

Tämä vaihe tulee hyvin todennäköisesti olemaan monin verroin kalliimpi investointi mitä istutukset olivat aikoinaan.
Ensin tehdään siis tavan mukaan kunnon selvitys asiasta, johon menee noin vuosi ja hinta tulee kansallisella tasolla olemaan miljoonia.

Henkilöstöä tarvitaan vuosiksi hallintoon Rosa-osastoille, poistotyöstä vastaavat, tavalliset työntekijät, puutarhakonsultit, maisemointikonsultit, hävitysohjelman seurantaryhmät, koneet ja laitteet jne.

Parin vuoden päästä tarvitaan lisäksi tuhansia työntekijöitä valvomaan eläkeikään asti siitä, että Matti ja Maija varmasti ovat poistaneet pihaltaan kauniin kurtturuusunsa, jota ovat vuosikaudet pitäneet pihansa ylpeytenä.

Varmasti on tällaisella EU:n määräämällä kansallisella hankkeella työllisyyttä parantava vaikutus, ja aika tulee näyttämään, että Suomen työllisyys saatiin yli 90 prosentin tasolle, kiitos Rosan.
Siis maassa, jossa kaikkea ylemmän tahon käskemää noudatetaan esimerkillisesti ja heti, jos ei muuta niin ainakin imagon vuoksi.

Suomalainen