Tallinnan tarinoita ja niiden alkuperiä

Harvassa ovat ne suomalaiset, jotka eivät olisi naapurimaamme pääkaupungissa, Tallinnassa, käyneet. Pieni, mutta monipuolinen Viro tarjoaa kävijöilleen niin paljon muutakin, kuin sataman ja Viru Keskuksen. Kun saapuu laivaterminaaliin, muistuttaa siellä seinällä oleva mainoskyltti, että kyseinen kaupunki on kuitenkin vain 0,3 % koko maan pinta-alasta.

Katso video Tallinnan Keskiaikapäiviltä. Teksti jatkuu videon jälkeen.

Mikäli poistuminen Tallinnan turvallisilta turistireiteiltä ei houkuta, kannattaa mahdollisesti panostaa vierailua tutustumalla kaupungin värikkääseen historiaan. Tallinnaa on vuosisatojen varrella hallinneet niin tanskalaiset, saksalaiset kuin ruotsalaiset ja venäläisetkin. Pääsin mukaan kierrokselle vanhaan kaupunkiin ja mikä parasta, keskiaikapäivien teeman mukaisesti! Tässä artikkelissa koottuna Tallinnan parhaat poiminnat tarinoista, joita opas kertoi.

Keskiajan aatelisto halusi asua muuta kansaa lähempänä Jumalaa.

Kahden kerroksen väkeä

Keskiajalla luokkajaot olivat voimissaan ja ihmisen määritteli hänen kastinsa. Aatelisto oli omasta mielestään luonnollisesti muuta kansaa tärkeämpää, joten heidän tuli asua lähimpänä Jumalaa. Lähimpänä tietysti oli, kun asui ylhäällä mäen päällä, jonne ensimmäinen kirkkokin rakennettiin. Siellä yhteys Jumalaan oli paras. Kauppiaat ja muut alempi luokkaiset elelivät kaupungin alaosassa.

Kissat parantamaan juomavettä

Kun vanhaan Tallinnaan saatiin kaivettua ensimmäinen kaivo, ei sen vesi ollut juomakelpoista eikä sopinut käytettäviksi ruuan laittoon. Keskiajan asukkaat eivät sitä tienneet, mutta kaivo oli kaivettu liian lähelle merta. Nykyaikaisia suodattimia ja puhdistimia ei tietenkään tunnettu.

Apua pyydettiin kaikkein viisaimmilta, eli pappisihmisiltä. Eräällä munkilla oli asiaan ratkaisu: kaivoon tuli viskata 20 kissaa, jonka jälkeen vesi paranee. Ei parantunut, eikä munkkiin enää luotettu. Sen sijaan kaivoon jäi kummittelemaan räyhähenki ja kaivo jouduttiin naulaamaan kiinni.

Kuningas ja peura

Tiesittekö, että Tallinnan keskiaikainen nimi oli Reval? Nimeä näkee yhä käytettävän kaupungilla erilaisissa muodoissa. Tanskan kuningas Valdemar II valloitti alueen ja taistelun päätyttyä halusi juhlia voittoaan. Päätettiin lähteä metsästysretkelle ja pian kuningas havaitsi metsikössä peuran. Takaa-ajo päättyi kuitenkin huonosti, sillä peura putosi kaupungin liepeillä olleelta jyrkänteeltä alas.

Tämän jahdin myötä Tallinna sai nimekseen Reval, sillä muinaisessa saksan kielessä sana ”re” tarkoitti peuraa ja ”val” pudotusta.

Jahti päättyi peuran putoamiseen jyrkänteeltä.

Verolle liiasta valosta

Sosiaalisen median ja muun mainonnan puuttuessa keskiajalla, oli kauppiaiden paras käyntikortti heidän talonsa, jossa kauppaa käytiin. Kauppiaat rakensivat toinen toistaan korkeampia ja näyttävämpiä taloja, jotka houkuttelivat asiakkaita ovelle.

Pian aatelisto huomasi, että heidän talonsa alkoivat jäädä kauppiaiden rakennelmien varjoon. Silloin paras keino oli määrätä erilaisia taloveroja, kuten ikkunavero. Mikäli ikkunoita oli enemmän kuin pari tai ne olivat isoja, sai niistä pulittaa kelpo summan verottajalle. Kauppiaat oppivat kiertämään veroja tavalla tai toisella muuttamalla ikkunoiden muotoa tai peittämällä niitä.

Kun seuraavan kerran vierailet Tallinnassa, poikkea vanhaan kaupunkiin bongaamaan nämä yksityiskohdat tai lähde itse kuuntelemaan keskiaikaisia tarinoita opastetulle kierrokselle! Lue lisää: www.talesofreval.ee

Liian suurista ikkunoista joutui keskiajalla maksamaan veroa.