Virolainen käsityökulttuuri kiehtoo turisteja

Aurinkoinen Raatihuoneen tori veti puoleensa lukuisia turisteja sekä paikallisia, kun Tallinnan vanhassa kaupungissa järjestettiin kesäkuun viimeisenä viikonloppuna käsityömarkkinat. Markkinoille oli saapunut myyntikojuineen satakunta kauppiasta, jotka esittelivät omaa osaamistaan. Suurin osa heistä on virolaisia, mutta muutamia tuttuja oli kutsuttu myös muualta Baltiasta. Tarjolla oli muun muassa perinteisiä pellava- ja villatuotteita, keramiikkaa, huovutusta sekä koriste- ja käyttöesineitä lasista, puusta ja meripihkasta.

Teksti jatkuu videon jälkeen! Videolla näet toimittajamme Peninan raportin markkinoilta.

Maanläheistä keramiikkaa

Torilla keramiikkatuotteitaan oli myymässä Etelä-Viron Võrusta oleva Aivar Rumvolt, jonka kupit ja lautaset toivat mieleen keskiaikaisten viikinkien ruokailuvälineet. – Käytän saven värjäämiseen vain luonnosta saatavia aineita sekä saven omia sävyjä, en synteettisiä aineita, Rumvolt kertoo ja esittelee kauniin keltaisia kulhoja. – Olen saanut tilauksia ravintoloilta ja hotelleilta ja heillä ensimmäinen huolen aihe on konepestävyys, Rumvolt toteaa. Keraamiset astiat poltetaan 1050 asteessa ja lasitetaan, jolloin niistä tulee erittäin kestäviä ja ne ovat siten jopa pestävissä astianpesukoneessa. Viikonlopun suosituin myyntituote on ollut sinisen ja ruskean sävyinen juomapikari. Rumvoltin ei juuri tarvitse asiakkaita etsiä, sillä miehen maine tuo asiakkaat luokse. – Tapahtumissa tavataan usein samanhenkisiä käsityöläisiä ja tuttuja. Myynti hoituu nykyään helposti myös netin kautta, hän lisää.

Jokainen Rumvoltin tekemä esine on uniikki. Lautasissa olevat koristekuviot on tehty painamalla vanhan puun palasia ja muita materiaaleja leimasimen tapaan saven pintaan. Värit ovat yhtenäisiä, mutta sävyt kiertävät astioita elävästi. – Saven pintaan kuvioiden tekeminen on kankaalle maalaamista haastavampaa, Rumvolt sanoo. – Inspiroidun luonnosta ja yksinkertaisista asioista. Saan vaikutteita zen buddhalaisuudesta sekä minimaalisuudesta.

Aivar Rumvoltin keramiikkatuotteista suosituimpia olivat sinisen ja ruskean sävyiset juomapikarit.

Markkinatunnelma jatkuu

Raatihuoneen tori on tämänkaltaiselle markkinatapahtumalle oivallinen paikka. Tapahtuman edustaja ja Eestin käsityöliittoon kuuluva Liina Veskimägi arvioi torilla vierailleen päivittäin useita tuhansia kävijöitä. Sen todistaa myös Tallinnan satamaan ankkuroituneet isot risteilyalukset, joiden kotipaikat ovat jossain Välimeren ja Karibian suunnilla. Tunnelma markkinoilla oli kohdallaan ja kauppa kävi. – Osa turisteista ei voi uskoa, että kaikki nämä tuotteet on tosiaan käsin tehtyjä, Veskimägi kertoo. – Myös tekijöiden paikallisuus kiehtoo, hän lisää. Tämän tyyppisten markkinatapahtumien sekä käsityöliiton tehtävänä on tuoda esille Viron käsityöläisyyttä sekä kehittää ja vaalia perinteisiä käsityötaitoja ja niiden tekotapoja. Eestin käsityöliitto perustettiin jo vuonna 1929 neuvostovallan aikaan, mutta uudistettiin Viron itsenäistymisen jälkeen 1990-luvun alussa.

Seuraavaksi Raatihuoneen torin ja koko vanhan kaupungin täyttää keskiaikapäivät 11.-14. heinäkuuta. Silloin kujilla ja kaduilla on erilaisia myyntikojuja, konsertteja ja muita tapahtumapisteitä. – Luvassa on työpajoja ja teemaan sopivia esityksiä. Keskiaikaisessa kylässä riittää nähtävää ja tehtävää koko perheelle, Veskimägi kehaisee.

Lisätietoja: Eesti Rahvakunsti ja Käsitöö Liit / www.folkart.ee

Raatihuoneen torilla on tapahtunut ennen ja tapahtuu nykyaikanakin.